Valaistussuunnittelun prosessi

Valaistussuunnittelusta voidaan erottaa ainakin kolme vakiintunutta ja toisistaan erilaista suunnittelutapaa. Niiden luokittelu on jaettu erilaisten visuaalisten tehtävien mukaan.

  1. Richard Kellyn jaottelu Näkemiseen (kommunikointi, liikkuminen, työ), katsomiseen (yksityiskohtien korostus, rakenteiden korostus, informaatio) ja katsottavaksi (koristaminen).
  2. Toiminnallisen -, hahmotuksellisen - ja elämyksellisen tasoon jakamalla.
  3. Kiinnittämällä huomiota erityisesti valon laatuun, valaistustapaan ja valon paikkaan.

 

Se mitä yllä olevista luokituksista kulloinkin käytetään riippuu suunniteltavan kohteen luonteesta. Hyvin usein suunnittelua tehdään - varsinkin sisätiloissa - siten, että huomio kiinnitetään yllä olevien jaotteluiden lisäksi tilojen yleis-, korostus-, työ- ja koristevalaisuun.

Asiakkaan ja loppukäyttäjän tarpeet asetetaan yhä useammin ensisijaisiksi lähtökohdiksi suunnittelussa. Amerikkalaisen muotoilutoimisto IDEO:n kehittämän ”Käyttäjäkeskeinen suunnittelumenetelmä” tarkoituksena on parantaa asiakkaiden liiketoimintaa suunnittelemalla innovatiivisia ja käyttäjäkeskeisiä tuotteita. Malli toimii hyvin myös valaistussuunnittelussa.

Käyttäjäkeskeisen suunnittelumenetelmän viisi vaihetta:

1

Ymmärtäminen

Suunnittelun onnistumisen kannalta tärkein asia. Tämä vaikuttaa merkittävästi siihen millainen suunnitelmasta lopulta muodostuu. Ymmärtämisessä pyritään pääsemään mahdollisimman syvälle asiakkaan maailmaan ja pyritään näkemään asioiden takaa heidän todelliset tarpeet. Tämä vaihe auttaa asettamaan suunnittelulle oikeat painopisteet.
2

Havainnointi

Havainnointi voi olla kentällä tapahtuvaa tarkkailua, tai perustua suunnittelijan oman aktiviteetin pohjalta muotoutuneeseen tietouteen. Se miten monipuolisesti esimerkiksi tietopohjaa on käytettävissä usealta eri tieteen tai tekniikan alalta auttaa löytämään enemmän mahdollisuuksia. Onnistuneen vaiheen myötä muodostetaan lopulta käsitys suunnitteluun kohdistuvista tarpeista ja toiveista, mutta myöskin puutteista.
3

Visualisointi

Tämän vaiheen tarkoituksena on saattaa kerätty tieto ja aineisto käytäntöön näkyvään koettavasti ymmärrettävään muotoon esimerkiksi luonnosten avulla. Suunnitelmaa pyritään visualisoinnin kautta myös arvioimaan asiakkaan näkökulmasta. Pyritään selvittämään miten esimerkiksi valaistus toimii, ja millainen on sen käytettävyys asiakkaan kannalta katsoen.

 
4

Arviointi

Tarkastellaan vaihtoehtoja ja pyritään arvioimaan niitä mahdollisimman kriittisesti useista eri näkökulmista. Puntarissa ovat toteutettavuus sekä ratkaisujen mielekkyys kuin myös käytettävyys. Tässä vaiheessa mukana arvioinnissa on vahvasti myös asiakas ja/tai loppukäyttäjä.
5

Toteutus

Tässä vaiheessa saatetaan suunnitelma realistiseen toteutuskuntoon. Tarkistetaan että se vastaa kaikilta osiltaan asiakkaan ja/tai loppukäyttäjän vaatimuksia. Sovitetaan yhteen visiot tekniikan kanssa. Nivotaan kaikki edellä saatu tieto ja kokemus toteutuskuntoiseksi suunnitelmaksi.

Edellä esitelty prosessi on jatkuva vuorovaikutteinen tapahtumaketju. Ketjussa voidaan palata edellisiin vaiheisiin tarpeen mukaan optimaalisimman suunnitelman saamiseksi.

Lähde: IDEO-Masters of Innovation